10.12.2014

Teearvostelu: Lipton Vanilla Caramel

Ne, jotka tuntevat minut oikeassa elämässä, saattavat tietää, että minä ja Lipton emme ole ylimpiä ystäviä. Tässä taloudessa ei hirveän usein sen merkin litkuja lipitetä: ne maistuvat minusta kerta kaikkiaan karmealta. Toki olen aloittanut teenjuontini ah, niin tyypillisesti Yellow Labelista, mutta siinä vaiheessa kun uskalsin siirtyä muiden merkkien ja laatujen pariin, tuli Liptonista nopeasti inhokkini ja kysyvälle neuvon aina, että ota mieluummin jotain muuta. Se on kuitenkin todellisuutta, että Lipton on teealalla iso nimi, joten pakkohan se oli jossain vaiheessa kohdata. Olihan siitä jo ehtinyt vierähtää kolmisen vuotta, kun viimeksi ostin jotakin Lipton-merkkistä. Kaikkeen sitä ihminen ryhtyy bloginsa takia.

Vannon pyhästi, että kaikin puolin yritin suhtautua teehen positiivisesti. Ihan todella yritin. Ja toivoin kovasti, että voisin sanoa tässä postauksessa, että ei se ollut ihan niin pahaa kuin odotin. Mutta kun se oli, enkä ole edes yllättynyt. Lipton taitaa olla yksi näkyvimpiä teemainostajia Suomessa ja nämä "jälkiruokateet" tuntuvat nyt olevan se ykköstuote (jos muistatte sen mainoksen, jossa naiset pureskelevat teekuppejaan). Siksi valitsin tänään kaupassa käydessäni valikoimasta sen, joka kuulosti mielestäni vähiten yököttävältä ja valmistauduin henkisesti maistamaan sitä.


PERUSTIEDOT
Mitä: Musta tee karamelli- ja vaniljamausteilla
Mistä: Melkeinpä kaikki ruokakaupat
Hintahaarukka: 2-4 € / 20 pss

Paketti rehvastelee oikein erikseen sillä, että tässä teessä on aitoa vaniljaa. Tuumin, että ehkäpä tämä ei ole sitten ihan niin esanssista kuin odotin. Avasin laatikon ja odotin vaniljaista tuoksua - joskus kun vahvasti maustettu pussitee tuoksahtaa aromiaineilleen jo pahvipaketin ulkopuolelta haistellen. No ei muuten tässä tapauksessa. Tympeä, ei erityisen korkeaa laatua henkivä mustan teen haju oli ainoa, mitä ensimmäisillä nuuhkaisuilla sain tuotteesta irti. Pyramidipussi piti melkein tunkea sieraimeen, jotta erotin vaniljan ja karamellin. Niistäkin erotin lopulta vain jälkimmäisen, ylimakean karamellintuoksun. 

Katsoin pakkausselosteesta, että missäs se vanilja sitten on, ja siellähän sitten seisoi, että jonkin tarkemmin määrittelemättömän "aromin" (18 %) lisäksi tätä kovasti kehuttua aitoa vaniljaa löytyy teestä ruhtinaalliset 0,4 %. Ei ihme, ettei osunut nenään. Yleensähän toki kannatan sen verran mietoja mausteita, että teen maku pääsee oikeuksiinsa, mutta tässä tapauksessa toivoin vähän muuta, kun tiesin jo valmiiksi, että Liptonin tee ei parhaissakaan oikeuksissaan juuri vakuuta. Saataisiinkohan näihin joskus joku EU-direktiivi, että jos mainostat teessäsi olevan aitoa vaniljaa, se pitäisi olla myös maistettavissa ja haistettavissa tuotteestasi?


Edellinen virke jo paljastaakin, että eihän se vanilja sieltä teestä sitten maistunut. Karamelli kylläkin, ja nyt hei hyviä uutisia teetänsä sokeroiville: voitte jättää ylimääräiset sakkaroosit tästä teestä pois, jos erehdytte ostamaan. Oli meinaan hiukkasen makeaa tavaraa. Tunkkaisen makuista mustaa teetä ja äklömakeaa esanssia. Päätäni ihan oikeasti särkee tämän jälkeen. Tajuan kyllä, että jonkun mielestä on kiva juoda jotain lämmintä ja makeaa, mutta meillä on glögi ja kaakao ja oikeasti laadukkaita teelaatuja, joita voi sitten makeuttaa itse. Jos minulta kysytään, Liptonilla olisi vielä aika paljon tuotekehitystä tehtävänä ennen kuin neuvoisin ostamaan heidän tuotteitaan.

TUOMIO
Plussat: Rainforest Alliancen merkintä on ainoa plussa, jonka tälle voin antaa. 
Miinukset: Maku, haju (tai hajuttomuus), minusta aika harhaanjohtava aidon vaniljan mainostaminen
Ostaisinko uudestaan: En
Arvosana (1-5): 1

13 kommenttia:

  1. Ihanaa että oot keksiny perustaa tämmösen blogin! Rakastan teetä ja ihanaa että nyt voin seurata teearvosteluja ja tietää etukäteen mitä kantsii kokeilla! Jee :)

    VastaaPoista
  2. Tolle jätevedelle vetää vertoja vain se Liptonin Strawberry Cupcake. Mikä läppä ylipäätänsä on keksiä teelle näitä surrealistisia makuyhdistelmiä? Markkinoilla on nyt jo vaikka mitä comboja! Mitä vielä; Suklaa-lohi-tabasco? Tai kenties kinkku-elohopea-syylä-sipuli? Kyllä tulevaisuudessa päivänvalon näkee vielä juusto-salmiakki-käsikarva-absintti-nahka-veri-tee. Odotan innolla :D

    Muikeaa huomata kuinka olet nähnyt vaivaa tähän arvosteluun, täytyypä dyypata aiemmat postauksetkin. Ps. Granaattiomena-tee on parasta, vaikka kuulostaa överiltä! Kolmas kuppi menossa tänään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista! :) Mäkin juon itse asiassa toisinaan granaattiomenalla maustettua teetä, tykkään kyllä. :)

      Mutta joo siis multa on mennyt vähän ohi että minkä takia teestä pitää yrittää tehdä jotain muuta kuin se on. Osa haluaa tehdä siitä kahvia ja näköjään joku kansanosa sitten jotain...öö...lämmintä mehua? Tajuan vielä vanilja-karamellin jollain tavalla ja toki esim. pelkän mansikan, mutta mistä tää cupcake on revitty? Jos tuloksena on joku karmea esanssilitku, niin MIKSI sinne teepussiin pitää tunkea jotain keinotekoisia aromeja? Mieluummin vaikka sitten muffinssinpalasia jos sellaista makua pitää saada. :D Odotan muuten sitä päivää kun keksivät ruveta tekemään alkoholijuomien makuisia teelaatuja. Absinttitee, vodkatee, punkkutee, kaljatee, Ufo shot -tee...rommin makua saattaa jossain teessä jo ollakin ja sampanja-teetä taitaa olla mulla itelläkin mutta aika marginaalissa nuo vielä ovat.

      Poista
  3. Mä oon tätä joskus juonu eikä se kyllä mun mielestä noin pahaa ollut :D Tai sit aika kultaa muistot. Tosin sitä vanilijaa mäkin taisin jäädä kaipaamaan.
    Voisit muuten joskus toteuttaa jonkinnäköstä sama maku - eri merkki vertailua, vois olla mielenkiintosta luettavaa. Ja ainakin jotain mustaherukkateetä arvosteluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, makuasioita. :D Minusta tuo oli ihan järkyttävää. Mulla on itse asiassa ollut mielessä just tollanen merkkien välinen vertailu, sellainen tulee varmaan jossakin kohtaa. Ja muutkin toiveet laitan aina ylös. :)

      Poista
  4. Itse kun tuota maistoin oli se pikemminkin mautonta! :D Jaksan taas ihmetellä miten kukaan tykkää vaikkapa Pu'Erhistä, sehän haisee lannalle ja on tosiaan ihan maustamatonta...Niitä kuuluisia makuasioita tosiaan, onneksi teetä löytyy nykyään kaupoistakin hyvä valikoima, muutakin kuin Liptonia. Kiva blogi, sopivasti huumorilla kirjoitettu ja mukava lukea vaikka omat teemakumieltymykset olisivatkin erilaiset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Mielipideasioitahan nämä tosiaan ovat ja teenkin suhteen mieltymyksiä on monia. :D Pu'erhissä tosiaan on melko voimakas haju, mutta eipä sitä kovin laajasti ole Suomessa tietääkseni saatavillakaan. Terveysteenähän siitä puhutaan, mutta toisaalta niitä hyötyjä saa kyllä muistakin teelaaduista. :)

      Poista
  5. Hah, hauska arvostelu, kiitos tästä! Minulle niistä teekupinsyöntimainoksista tulee mieleen lähinnä sana "ällömakea", vaikka en ole niitä teelaatuja maistanutkaan. Miksi ihmeessä teen pitää maistua muffinsille? Ei tajua. Onhan se hyvä kuulla, että tämäkin Lipton on suurinpiirtein juuri sitä, mitä etukäteen voisi aavistella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo multa on mennyt kans vähän ohi että mikä ihmeen teemaku se muffinssi on. Karamellin vielä tosiaan ymmärrän, mutta kun muffinssi on leivonnainen. Sen KANSSA juodaan teetä, miksi se pitää keinotekoisesti yrittää tunkea teepussiin? Lipton vaikuttaa kyllä aika tasaisen varmalta sikäli, että se on aina pettymys. :D

      Poista
  6. Jes, taas löysin uuden teeblogin, ja vieläpä sellaisen missä ollaan ihan oikeassa - Lipton on sellaista kuraa että oksat pois :D Itse tykkään Forsmanin ja esim. teekauppa.fi:n ja the Ounce:n valikoimista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos. :D Forsmania täällä tullaan näkemään varmaan useamminkin, saa nähdä jos vaikka jotain noista muistakin. :)

      Poista
  7. Mikä se ois sit hyvä tee, samantyylinen kuin tämä? Mä tykkään tästä ko hullu puurosta mut ei mulla makuaistia paljon olekkaa jäljellä.

    VastaaPoista

Sana on vapaa, kunhan muistetaan hyvät tavat. :)